Joulukukat

Yhtenä suurena osana suomalaiseen jouluun, kuten ruotsalaiseenkin kuuluvat erilaiset joulukukat. Ne luovat tuoksuillaan ja upeilla väreillään tunnelmaa siinä missä piparit ja kuusen havujen tuoksutkin.

Täälle sivulle olemme keränneet tietoa yleisemmistä joulukukista, sekä joulukukkien historiasta.

Hoito-ohjeet puolestaan varmistavat, että kukat ovat hehkussaan vielä loppiaisenakin!!

Joulukukkien hoito

Joulukukkien historiaa

Joulukukkien käytöllä suomalaiskodeissa on jopa pidemmät perinteet kuin joulukuusella. Varhaisin havainto joulukukista on jo 1860-luvulta.

Vuonna 1879 hyasintti oli helsinkiläisten ihmettelyn kohteena nykyisen eduskuntatalon paikalla sijainneen kukkakaupan näyteikkunassa.

Ensimmäinen havainto joulukuusesta Helsingissä puolestaan on vuodelta 1894.

1870-luku: hyasintti

Hyasinttia voidaan pitää perinteikkäimpänä joulukukkana. Se oli yli 140 vuotta sitten lähes ainoa kasvi, jota voitiin saada talvellakin Suomessa kukkaan.

1890-luku: kielo ja syreeni

Joulun perinteiden joukkoon yleistyi 1880–1890-luvuilla kaksi nykyäänkin tuttua kasvia, kielo ja syreeni Etenkin kielosta tuli nopeasti suosittu, sillä sen saattoi paitsi hankkia kukkakaupoista myös kukittaa itse keräämällä syksyllä talteen kielon talvilepoon asettuneita silmuja, joista puhkesi juuri jouluksi kauniita valkoisia kukkia. Tästä antoivat tuon ajan lehdet paljon asiantuntevia ohjeita.

1900-luku: kamelia ja jouluruusu

Toinen 1900-luvun alkuvuosien suosikki oli upeakukkainen kamelia, joka on syreenin tavoin pensas, mutta yleensä pienempi. Tänä päivänä kamelia on harvinaisuus, jota yleensä voi saada vain jättämällä tilauksen omalle kukkakauppiaalle. Kamelia kukkii joko valkoisin tai hennonpunaisin kukin.

1910-luku: tulppaani, tasetti ja joulukaktus

1910-luvulla suomalaisten joulunviettoa koristivat edellä kerrottujen lisäksi tulppaanit, narsissikasveihin lukeutuvat tasetit sekä joulukaktukset.

1930-luku: leikkokrysanteemi

1930-luvulla joulukukkien joukossa oli myös isokukallinen valkoinen leikkokrysanteemi. Siitä tehtiin asetelmia ja koreja sekä käytettiin maljakkokukkana.

1940-luku: havut, oksat, kävyt ja kynttilät

Sotavuosina – kun kaikesta oli niukkuutta – kukat olivat harvinaisia. Mutta metsistä löytyi raaka-aineiksi oksankarahkoja, havuja, sammalta ja käpyjä, joista sommiteltiin asetelmia ja istutuksia.

1960-luku: joulutähti, ritarinkukka ja atsalea

1960-luku toi tullessaan mullistuksen: norjalaiset olivat kehittäneet joulutähdestä matalia kauniita kasveja, joissa oli loistavan joulunpunainen väri – alkoi joulutähden valtakausi.

1960-luvun joulukukkavalikoimiin ilmestyivät myös ritarinkukka ja atsalea.

1990-luku: tulilatva, minijoulutähdet ja pienoishavupuut.

Uusimpia tulokkaita – joskaan ei uusia kasveja – joulukukkavalikoimissa ovat esimerkiksi pienoishavupuut sekä tulilatva. Nämä molemmat ovat yleistyneet vasta 1990-luvulla.

Alkuun>>

Joulusivujen alkuun>>

(Lähde:www.suomalainenjoulu.fi)