|
Joulukalenteri
Kotiin, jossa on lapsia, kuuluu usein myös joulukalenteri.Monissa
kodeissa niitä löytyy useampia.
Jotta päivien laskussa pysytään mukana ja lasten
joulun odotus ei tuntuisi niin pitkältä, avataan jokaisena
päivänä sen päivämäärän
numerolla varustettu luukku.
Luukusta löytyy esim. makeisia tai joulun aiheinen kuva.
Jos haluaa käyttää omaa luovuuttaan hyväksi
voi lasten kanssa itse askarrella joulukalenterin.
Joulukirkko
Uudempia jouutapoja on ennen joulua kirkoissa ja konserttisaleissa
järjestettävät korkeatasoiset joulukonsertit. Myös
kirkkojen kauneimmat joululaulut –tapahtumat ovattulleet vuosi
vuodelta suosituimmiksi.
Joulukirkko on sen sijaan puhdas kristityn joulun ilmentymä.
Katolinen kirkko pitää joulumessun puolen yön aikaan,
koska Kristuksen ajatellaan syntyneen juuri tuolloin. Protestanttinen
kirkko juhlii joulua aamuvarhaisella pidettävällä joulujumalanpalveluksella.
Nykyään on yleistymässä myös tapa, että seurakunnat
järjestävät juolukirkon aattoiltana kirkossa tai
kappelissa. Jos haluaa olla kotosalla, voi joulukirkkoon myös
osallistua television tai radion välityksellä.
Jouluaatto
Erityinen suomalainen joulutraditio on Suomen Turun, aattona klo
12 julistama Joulurauha. Juolurauhan julistus on tärkeä joulunajan
avaus monille ihmisille niin Suomessa kuin maan rajojen ulkopuolellakin.
Monet kokoontuvat tuolloin televisioidensa tai radioidensa ääreen
joulunvietoaan aloittamaan.
Ilman jouluaaton saunaa koivuntuoksuisine vihtoineen ei suomalaisen
joulunviettoa voi kuvitella!
Saunan jälkeen, iltapäivällä, kokoonnutaan
perheen ja sukulaisten kera yhteiseen joulupöytään
nauttimaan joulun herkuista. Uusia joulutapoja on myös jouluaattona
vierailla hautausmaalla.
Jouluaatto päätty joululahjojen jakoon. Lapsiperheissä joulupukin
odottelu ja tulo muodostaa illan kohokohdan.
Joulurauhan julistus
Turku on ainoa kaupunki Pohjoismaissa, jossa joulurauhan julistamisen
perinne on jatkunut vuosisatoja lähes katkeamattomana. Turun
joulurauhan julistus on radioitu Yleisradion välityksellä vuodesta
1935 ja sen säännöllinen televisiointi aloitettiin
vuonna 1983.
Alun alkaen julistus on ollut nimenomaan kaupunkien tehtävä,
siksi joulurauhan julistuksen juuret löytyvätkin eurooppalaisista
kaupungeista.
Vuoteen 1978 asti joulurauhan julisti maistraatin sihteeri. Maistraatin
roolin muututtua joulurauhan julistaminen siirtyi Turun kaupunginsihteerin
tehtäväksi. Hänen tehtävänimikkeensä muutettiin
myöhemmin kansliapäälliköksi. Näin ollen
Turku jatkaa asiassa historiallista perinnettä.
Joulupäivä
Kaikenkattavan kaupallisuuden keskellä ei ehkä tulla
useinkaan ajatelleeksi, että joulu on kristillinen juhla.
Joulupäivää vietetään Kristuksen syntymäpäivänä.
Joulun vietto on muuttunut vuosien saatossa. Ennen joulupäivänä suotiin
jokaiselle joulurauha. Kirkossa käynnin jälkeen vietetiin
päivää hiljaa ja rauhallisesti vain perheen parissa.
Joulusauna
 Joulusauna
on suomalainen perinne. Se oli muinaisille suomalaisille joulunvieton
tärkein tapahtuma, johon valmistauduttiin hartaudella ja huolella.
Sauna lämmitettiin jo varhain aamulla, jotta se oli valmiina
puolelta päivin. Sauna oli esi-isillemme myös pyhä paikka;
siellä synnyttiin, kuoltiin ja pestiin vainajat. Joulusaunaan
uskottiin myös kuolleiden omaisten tulevan kylpemään.
Erään uskomuksen mukaan isännän piti poistua viimeisenä saunasta.
Lähtiessään hänen tuli lyödä kova löyly
haltijoille ja jättää ovi raolleen, että haltijat
pääsivät sinne myös kylpemään. Toisen uskomuksen
mukaan sauna piti lämmittää ja laittaa kuntoon ja sitten
jättää tyhjilleen vähäksi aikaa. Näin haltijat
saivat käydä saunassa ennen ihmisiä.
Hyvää joulua!
Joulupukin on syytä osata toivottaa hyvää joulua
mahdollisimman monella kielellä. Monessa maassa hyvän
joulun toivotukseen liittyy aina myös hyvän uuden vuoden
viesti.
|
