GAMLA STAN TÄYNNÄ SUOMALAISTA
HISTORIAA
Mitä yhteistä on ABC-kirjalla, lasten tuutulaulullaja
Ruotsin eduskuntatalolla?Kiperä kysymys? Kaikki nämä
littyvät suomalaisten historiaan Ruotsissa.
Jo Tukholman vanha kaupunki kätkee yksinään
sisäänsä suuren joukon suomalaisia tarinoita.
Gamla Stania Drottningsgatania pitkin lähestyttäessä
suomalaisten historia alkaa heti siitä, mistä vanha
kaupunkikin, Riksbro:lta. Sillan on nimittäin aikoinaan
suunnitellut suomalainen arkkitehti Fredrik Redheim. Eikä
tarvitse kuin muutama askel sillalta eteenpäin kävellä,
niin jälleen ollaan ruotsinsuomalaisten kannalta monellakin
tapaa merkittävän rakennuksen, Riksdaghusetin edessä.
Jykevä marmorilinnakkeen varjossa minua odottelee Esko
Melakari, joka on aktiivisesti tutkinut ja tukenut ruotsinsuomalaista
toimintaa. Hän on lupautunut oppaakseni matkalle suomalaiseen
historiaan.
Melakari kertookin, että Riksdaghuset kätkee allensa
suomalaisen kirkon perustuksen, jota alettiin paikalle rakentamaan
1600-luvulla . Tuntemattomasta syystä rakennustyö
jäi kuitenkin kesken, mikä on harmi, sillä
ehkäpä kivikomistuksen tilalla voisi vielä
tänäpäivänäkin seisoa upea Italialais-tyylinen
kirkko, joka suomalaisille oli suunnitteilla.
Ihan turha rakennus ei Riksdaghuset toki ole, sillä
vuonna 1999 siellä tehtiin päätös, joka
päätti vihdoinkin 170 vuotta kestäneen vähemmistökielen
asemasta taistelun.
Ensimmäisen kerran asian otti puheeksi jo Kaarle Gottlund
1600-luvulla ja 1960-luvulla Artturi Similä, mutta lähes
kahden sadan vuoden taistelu vaadittiin ennen kuin suomi sai
virallisen asemansa.
Ensimmäinen Suomen vaakuna Riddarholmenilla
Vain kivenheiton päästä, Ritariholmasta löytyy
puolestaan ensimmäinen puhdas Suomen vaakuna, mitä
koskaan ollaan valmistettu. Vaakuna on kaiverrettu Riddarholmenin
kirkossa lepäävät pikku prinssi Gustafin sargofagin
kylkeen. Gustafista oli tarkoitus tulla Suomen suurruhtinas,
mutta hän menehtyi vain muutaman vuoden ikäisenä.
Suomen virallinen ensimmäinen vaakuna ei ole toki ainoa
suomen historiasta kertova jäänne, sillä kaikkien
Suomen ritarisukujen ainutlaatuiset vaakunat koristavat Riddarholmenin
kirkon läheisyydessä sijaitsevan Riddarhusetin seiniä,
missä aatelisilla oli aikaisemmin tapana kokoontua.
Suomenkieli syntyi Tukholmassa
Gamlastanin kadut kätkevät myös siivun suomen
kirjakielen merkkitapauhtumia. Runeberg syntyi ja asui vain
kivenheiton päässä Södermalmilla ja Agricola
viimeisteli käännöksiään ja pohti
suomenkielen perusteita Gamla stanin kapeilla kujilla. Ensimmäinen
suomenkielinen kirja ABC-kirja painettiin vuonna1543 Gamla
Stanin painossa, kuten myös Uusi Testamentti vuonna 1548.
Suomalaisen kirkkoon ei kannata kajota
Näkyvin muistutus suomalaisten läsnäolosto
on varmastikin aivan kuninkaanlinnan kupeessa Slottbackenilla
jo lähes 300 vuotta seisonut Suomalainen kirkko. Kirkon
urkuparveen on maalattu kaikkien Suomen maakuntien vaakunat
ja kirkossa on Tukholman toiseksi vanhimmat urut.
Rakennus oli aikaisemmin kuninkaallisten lasten pallohalli,
kunnes 1533 perustettu suomalainen seurakunta osti sen käyttöönsä
ja vihki kirkoksi vuonna 1725.
Kirkko on ollut aina suomalaisten kivijalka ja täällä
on kastettu mm. herra Snellman.
Kirkkoherra Pekka Turusen mukaan suomalaisia on yritetty hätistellä
pois rakennuksesta moninkin eri syin, siinä koskaan onnistumatta.
-Kaksi kuninkaista, jotka yrittivät saada suomalaisia
vaihtamaan kirkkoaan murhattiin ja yksi yritys kaatui sodan
alkamiseen, joten sanonkin teille, että älkää
koskeko kirkkooni, kirkkoherra Pekka Turunen naurahtaa.
Kirkon takse on pystytetty myös muistomerkki sodassakaatuneille
ja siitä on tullut kaatuneideiden muistomerkkiä
vastaava pyhä paikka suomalaisille.
Höyhensaarille nukkumaan
Lähes jokainen suomalainen lapsi on kuullut vanhempiensa
suusta sanat "meneppäs nyt höyhensaarille".
Näistä taianomaisista saarista, missä on hyvä
ja rauhallinen nukkua kerrotaan jopa suomenkielisissä
lastenlauluissa.
Kovinpa kauas vanhemmat lapsiansa käskevät, sillä
höyhensaari-käsite on nähtävästi
saanut alkunsa Tukholman lähellä sijaitsevista Fjäderholman
saarista, höyhensaarista, joilla suomalaiset kauppiaat
yöpyivät myyntimatkoillansa ja joka oli koko Suomessa
kuuluisa hyvänä yöpymispaikkana.
Finnstigen?
Gamla stan on ehdottomasti yksi suomalaisten turistien suosituinpia
vierailukohteita Tukholmassa. Vanhan kaupungin katsastaminen
tosin jää usein vain pikku putiikkien kiertämisen
tasolle, sillä historiallisia paikkoja ei ole merkitty
kunnolla ja ne ovat muutenkin vaikeasti löytdettävissä
sokkeloisilta kujilta.
Esko Melakarin mielestäni olisikin aiheellista tehdä
opasteilla merkitty "Finnstigen" Gamla Stanin, jota
niin turistit, kuin muutkin historiasta kiinnostuneet voisivat
helposti seurata ja sukeltaa syvemmälle vanhan kaupungin
suomalaiseen historiaan.
Teksti: Mari Törmälä
|
