Ei ole häpeä hakea apua

Suomalaisen kasvatusneuvolan naiset toivovat, että perheet viettäisivät enemmän aikaa yhdessä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan lapset ja vanhemmat tapaavat toisiaan keskimäärin seitsemän minuuttia päivässä.

Kasvatusneuvola palvelee perheitä lasten ja nuorten ongelmissa. Vanhempien rooli ylös!

[VIIKKOVIESTI] Ylilääkäri Inga Nigam, psykologit Leena Voutilainen ja Raija Kjell-Lipasti, kuraattori Päivi Hervos sekä sihteerit Varpu-Leena Jansson ja Marjukka Seretis UpplandsVäsbyn Suomalaisessa kasvatusneuvolassa auttavat vuosittain noin 100 perhettä.
Tyypillisimpiä lasten ja nuorten ongelmia ovat suurten muutosten tai jatkuvien muuttojen aiheuttamat pulmat, masennus, rauhattomuus sekä kouluvaikeudet.

UPPLANDS VÄSBY. Viime vuosina on puhuttu paljon mielenterveys-palvelujen supistamisesta ja pitkistä hoitojonoista. Upplands Väsbyssä on vältytty molemmilta ongelmilta.
Eteläinen Suomalainen kasvatusneuvola lopetettiin 1995. Nyt Upplands Väsbyn toimipisteen vastaanottoalue kattaa koko läänin alle 18-vuotiaat. Suurin osa asiakkaista on edelleen pohjoisista kunnista.
- Eteläisillä alueilla olisi varmasti myös tarvetta, mutta sieltä ei ole yhtä helppo lähteä, Nigam arvelee.
- Onneksi joillakin ruotsinkielisellä vastaanotolla on myös suomenkielisiä työntekijöitä, Hervos muistuttaa.

VAIKKA Suomalaisessa kasvatusneuvolassa ei ole syntynyt varsinaisia hoitojonoja työntekijät eivät epäile, etteikö apua tarvittaisi. Inga Nigam arvelee vastaanotolle hakeutumisen olevan monelle kynnyskysymys.
- Perheet haluaisivat pärjätä itse. Purraan hammasta yhteen, Leena Voutilainen täydentää.
- Ammattiapua haetaan ehkä vasta kun esimerkiksi koulusta sitä suositellaan.
Kasvatusneuvolan teini-ikäisistä kävijöistä enemmistö on tyttöjä. 7-12 -vuotiaista poikien osuus on noin puolet. Osa nuorista hakeutuu vastaanotolle omatoimisesti.
- Ei kuitenkaan niin usein kuin toivoisi, Voutilainen sanoo.

SUOMALAISEN kasvatusneuvolan väki pohtii lasten ja nuorten ongelmien muuttaneen viime vuosina muotoaan. He toteavat videoiden ja tietokoneiden tuoneen mukanaan paljon hyvää, mutta myös uudenlaisia pulmia. Vanhemmat eivät aina tiedä mitä heidän lapsensa puuhaavat.
- Ruotsissa on tehty tutkimus, jonka mukaan lapset ja vanhemmat tapaavat toisiaan seitsemän minuuttia päivässä. Molemmat elävät ikään kuin omissa maailmoissaan. Läsnäolo, normaali yhdessäolo ja puhuminen ovat vähentyneet, Leena Voutilainen sanoo.
- Vanhempien rooli ylös! Toivon, että vanhemmat seuraisivat enemmän lastensa tekemisiä.
Hän toteaa, että lapsille annetaan myös usein liikaa valtaa ja vastuuta päättää omista asioistaan - vaaditaan kykyjä, joita heillä vielä ei ole. Inga Niagam muistuttaa, että omien vanhempien mielenkiinto ja tuki ovat parasta, mitä lapsi voi saada.

KASVATUSNEUVOLASSA käytetään tarpeen mukaan sekä suomea että ruotsia. Perheiden pulmia on selvitelty myös englanniksi sekä tulkin avustuksella.
- Joskus vastaanotolle hakeutuu suomenruotsalaisia perheitä, jotka haluavat keskustella ruotsiksi mutta suomalaisten kanssa, Raija Kjell-Lipasti muistelee.
Upplands Väsbyn toimipisteen työkenttään kuuluvat muun muassa akuuttitoiminta, keskustelut ja erilaiset terapiamuodot, lasten psykologiset, psykiatriset ja neuropsykiatriset tutkimukset, yhteistyö päiväkodin, koulun, sosiaalitoimen ja muiden tahojen kanssa sekä ennaltaehkäisevä konsultointi ja tiedotustyö.
- Jos lapsesta on huolissaan, kannattaa ottaa yhteyttä. Älkää odottako teini-ikään asti, Leena Voutilainen kehottaa vanhempia.

Teksti ja kuvat:
Emma Eirto