|
Upplands Väsby
Upplands Väsbyn vanhustenhuoltoasiat saivat uutta vauhtia,
kun kunnan päättäjille jätettiin viime viikolla
selvitys suomenkielisten senioreiden hoitotilanteesta ja ehdotus
asiantilan parantamiseksi.
"Finskatalande äldres nuvarande situation och framtida
behov i Upplands Väsby kommun" -selvitys on tehty Ruotsin
kirkon suomenkielisen työn toimesta. Käytännön
työn on tehnyt asiaa varten palkattu projektipäällikkö
Lea Markuksela.
Selvitys luovutettiin keskiviikkona kunnanneuvos Vanja Edvinssonille
(s) ja vanhustenhoitoasioita hoitavalle Paula Sjöstrandille
(s).
– Tilanne tänä päivänä on, että
kunnalla ei ole tarjota palveluja, jotka ottavat huomioon suomenkieleisten
vanhusten tarpeet huomioon, valaisee Lea Markuksela selvityksensä
|
|
| – Odotamme Upplands
Väsbyn kunnalta konkreettisia vastauksia. Vanhustenhoitoasiat
pitäisi saada kuntoon 2-3 vuoden kuluessa, sanoo selvityksen
tehnyt Lea Markuksela. |
lähtökohtia.
Markuksela ei syytä kotikuntaansa haluttomuudesta, vaan näkee
puutteet koordinoinnissa.
– Hoitopaikoissa saattaa olla suomenkielistä hoitohenkilökuntaa,
mutta niillä osastoilla ei ole suomenkielisiä vanhuksia.
Vastaavasti muualla on omalla kielellään hoitoa tarvitsevia
senioreita, mutta ei sitä tarjoavia hoitajia.
Selvityksessä painotetaan, että ehdotetut toimenpiteet
eivät välttämättä vaadi lisärahoitusta,
vaan järjestelemällä olemassaolevia resursseja päästään
pitkälle.
Kunnanisät eivät aina ole edes tietoisia hoitohenkilöstönsä
kielitaidoista, sillä alalla olevat eivät monestikaan
pidä ääntä kaksikielisyydestään.
– Ei ole välttämättä mikään meriitti,
että puhuu myös suomea, selventää Upplands Väsbyn
Suomi-Seuran varapuheenjohtaja Anni Vartiainen.
Vartiaisen ja Markukselan mukaan ruotsalainen henkilökunta
kokee, että heillä on kyllä hyvät halut antaa
parastaan, mutta kielen puuttuessa puuttuvat myös työkalut.
Projektipäällikkö Markuksela näkee kaikesta
huolimatta tulevaisuuden suhteellisen valoisana.
– Uskon, että kunta ei enää voi väistää
vstuutaan. Meille on annettu puolittainen lupaus, että ehdottamamme
toiminnat sisällytetään vuoden 2006 budjettiin. Kaikissa
puolueissa tuntuu olevan hyviä haluja asian järjestämiseen.
– Ilmoitimme, että haluamme konkreettisen vastauksen,
sillä mielestämme suomenkielinen vanhustenhoito oltava
täydessä käynnissä 2-3 vuoden päästä,
napsauttaa Lea Markuksela.
Hoidon korjaamistarpeesta huolimatta Markuksela kertoo, että
Upplands Väsbyssä ruotsinsuomalaisten asiat ovat kohtuullisen
hyvin järjestyksessä.
– Väsbyn kunta on perinteisesti suomalaismyönteinen.
Meillä on koulu ja kirjasto-osasto, tarvitaan vain kunnollisesti
järjestetty vanhustenhoito. Siihen kuuluu myös kaksikielinen
vanhustenhoidon asiamies.
Upplands Väsbyssä asuu suhteellisesti eniten ensimmäisen
ja toisen polven ruotsinsuomalaisia. Koko kunnan väestöstä
heitä on 16 prosenttia eli noin 6000 henkilöä. Sosiaalihallituksen
vuonna 2002 tekemän kartoituksen mukaan kunnan eläkeläisistä
on 13,4 prosenttia suomenkielisiä. Kunnan omat tilastot kertovat,
että ryhmässä 65-75-vuotiaat heitä on 535. Koska
maahanmuutto ajoittuu suurelta osin 60- ja 70-luvulle, eläkeläisten
lukumäärä tulee lähivuosina kasvamaan.
Kartoitus osoittaa, että erilaisia dementiahoitoja siihen soveltuvine
asumismuotoineen tarvitsevia on 12 henkilöä. Suomenkielistä
pätevää hoitohenkilökuntaa heitä varten
on 21 henkilöä.
Kotihoidossa olevia 16 vanhusta varten on kielitaitoisia hoitajia
13.
Lea Markukselan tekemässä selvityksessä todetaankin,
että kunnalla on hyvät valmiudet kaksikieliseen vanhustenhoitoon,
kyse on vain resurssien uudelleenorganisoinnista.
Nyt tehty selvitys valaisee nykypolven ruotsalaisille päättäjille,
miksi suomalaiset muuttivat maahan ja millaisissa olosuhteissa he
aloittivat työnsä täällä. Selvitys kertoo
myös, millaisista töistä ja työolosuhteista
johtuu ennenaikaiseläkeläisten suuri määrä.
Markuksela kertoo selvityksessään asioita, joista harvemmin
puhutaan: "Vanhukset tulevat yhä enemmän yksinäisiksi
ja eristyneiksi, tämä johtaa vähitelleen siihen,
että elämä muuttuu tarkoituksettomaksi. Tämä
psykososiaalinen elämäntilanne voi johtaa masennussairauksiin.
Väärinkäyttöongelmat ovat tavallisia vanhemmilla
ruotsinsuomalaisilla."
Selvityksessä annetaan hoitovaatimusten perusteeksi tarkkoja
lukuja ruotsinsuomalaisten mielenterveyspotilaiden, alkoholiongelmaisten
ja itsemurhan tehneiden lukumääristä. Karkeasti ottaen
Suomessa syntyneiden ongelmaisten lukumäärä osoittautuu
noin kaksinkertaiseksi verrattuna Ruotsissa syntyneisiin. Alkoholiongelmaisten
miesten luku on jopa nelinkertainen.
Selvityksessä painotetaan paitsi fyysisen ja psyykkisen hoidon
merkitystä, myös kunnan tukea vanhusten omaisille. Päämääränä
on, että vanhustenhoito kunnassa tähtäisi siihen,
että jokainen voisi asua kotonaan mahdollisimman pitkään.
Tämä mahdollistuisi kehittämällä toimintakeskusksi,
kotihoitoa, päivätoimintaa ja omaistukea.
PR
|
