Hapankorppuja Hötorin hallista

Tuulikki hoitaa hiuksesi suomeksi keskellä kaupunkia

Monet poliittiset päätökset antaa siirtolaisille kielellistä tukea ovat kaatuneet.

VÄHEMMISTÖKIELIASEMASTA EI APUA:

Suomi - yksi Ruotsin kielistä

Suomen kieli on uhattuna Ruotsissa – valtiopäivien vähemmistöpoliittisista päätöksistä huolimatta. Näin todetaan Föreningen Nordenin julkaisemassa raportissa suomen kielen asemasta ”Finska – ett svenskt språk”, jonka Ruotsinsuomalaisen keskusliiton entinen pääsihteeri Esko Melakari on koonnut.

Raportissa todetaan, että ruotsinsuomalaiset ovat ruotsalaisen yhteiskunnan hyväksytty väestönosa, mutta suomen kielen pitämistä historiallisena kielenä, jota Ruotsissa on puhuttu kautta aikojen, ei saa suurta vastakaikua valtaväestössä. Suomen kielen syrjiminen ei Melakarin mukaan ennen kaikkea kohdistu yksittäisiin henkilöihin, vaan kyseessä on rakenteellinen, organisatorinen ja hallinnollinen syrjintä.

Ruotsissa on 1970-luvulta lähtien tehty useita poliittisia päätöksiä, joiden kautta uusille siirtolaisille on haluttu antaa kielellistä tukea, mutta yritykset ovat useimmiten kaatuneet. Tämä näkyy varsinkin koulupolitiikassa, jossa keskustason päätökset ja paikallistason toimenpiteet on ovat varsin erilaisia. Melakarin mukaan tästä on seurauksena se, että monet ruotsinsuomalaiset nuoret ovat kadottaneet äidinkielensä.

Melakarin mukaan myös vähemmistöpoliittisten toimenpiteiden toteuttaminen paikallistasolla on useinkin epäonnistunut, ja kunnat mieltävät integraatiopoliittisten toimenpiteidensä täyttävän tarpeet myös vähemmistöjen suhteen.

Suomen kielen kehittäminen olisi Melakarin mielestä koko Ruotsin yhteiskunnan asia, ja pohjoismaisena kielenä suomen kielellä pitäisi Ruotsissa olla sama arvo kuin ruotsin kielellä suomessa.

Melakari ehdottaa pikaisia toimienpiteitä suomen kielen aseman vahvistamiseksi. Vähemmistöihin kuuluvilla lapsilla ja nuorilla olisi oltava oikeus äidinkielen tukeen ja äidinkieliseen opetukseen koko maassa. Myös vanhusten hoito olisi järjestettävä samoin periaattein.

Koulupolitiikassa keskustason päätökset ja paikallistason toimenpiteet ovat olleet varsin erilaisia.

Vähemmistöjen vaikutusmahdollisuuksia olisi parannettava kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Jotta tämä onnistuisi, päättäjien olisi ymmärrettävä nykyistä paremmin vähemmistöjä koskevien päätösten merkitys yhteiskunnassa.

Melakarin mukaan valtiovallan vastuulla on vähemmistöpolitiikasta tiedottaminen. Hän ehdottaa mm. että vähemmistökulttuureille myönnettyjä avustuksia olisi korotettava, suomenkielisiä palveluja olisi lisättävä ja suomen kielen hallintoaluetta olisi laajennettava niin että se nykyisten viiden Pohjois-Ruotsin kunnan lisäksi sisältäisi Tukholman ja Mälarin laakson alueen ja toisessa vaiheessa koko maan. Vapaaehtoinen äidinkielen rekisteröinti olisi toteutettava ja suomenkielisten joukkotiedotusvälineiden tukea olisi lisättävä.

Teksti:
Mirja Huusko

Kuvat:
Maarit Mäkelä-Faeder