|
 Luen
tarkkaan mitä entinen siivooja, entinen ravintolatyöntekijä
Maroun Aoun sanoo yrittäjyydestä Ruotsissa. Hän toimii
IFS Rådgivningscentrumin johtajana ja toteaa, että 1,2
miljoonan muualla kuin Ruotsissa syntyneen ihmisen ryhmää
kuluttajaryhmää ei täällä pidetä kiinnostavana.
Kyseessä oleva IFS on kymmenen vuoden aikana auttanut 4000
yritystä alkamaan toimintansa. IFS:ää kuvaillaan
jonkinlaisena Nyföretagarcentrum för invandrare:na. Nutekin
tutkimuksen Den invandrade tillväxtkraften mukaan ulkomaalaisen
yrittäjän koulutustaso on korkeampi kuin ruotsalaisen.
Olenko kuullut tämän kaiken ennenkin?
Työttömät siirtolaiset ovat hallituksen fiasko on
SvD:naamulehden otsikkona. Olenko jotenkin aavistellut jotain tuon
suuntaista? LO varoittaakin nyt että tilanne luo sosiaalisia
jännitteitä. Olemmeko yllättyneitä? Emme. Jolleivät
hallituksen toimet riitä, aina on joku aktiivinen yksityishenkilö
joka tarttuu asiaan. www.blatteformedlingen.se on saitti joka välittää
töitä siirtolaisille. Oletko koskaan kuullut kestään
joka on saanut työtä työnvälityksen kautta?
Bolivialainen Ivan Daza kehitti idean vuosi sitten. Minuutin pituisessa
videopätkässä blatte ( ulkomaalainen joka asuu Ruotsissa)
voi esittää meriittinsä mahdolliselle työntekijää
etsivälle työnantajalle. Hän muistuttaa Frans G Bengtssonin
kirjasta Röde Orm jossa johtajaksi tuli se jolla oli laajin
kulttuurien tuntemus ja joka osasi useampia kieliä.
Forum för levande historia on tehnyt tutkimuksen
jonka mukaan ruotsalaisista viisi prosenttia on vahvasti antisemiittejä.
2,9 prosenttia tutkimuksessa mukana olleista ruotsalaista on sitä
mieltä, että Ruotsissa on liikaa juutalaisia ja 24,1 prosenttia
on sitä mieltä, että täällä on liikaa
muslimeja. 9,5 prosenttia on myös sitä mieltä, ettei
muslimeihin voi luottaa. Kuulenko huokauksia? Juutalaisia on asunut
Ruotsissa satoja vuosia, juutalaiset ovat suomalaisten kanssa kansallisia
vähemmistöjä tässä maassa. Raportin voi
lukea saitilta www.levandehistoria.org ja se on satasivuinen. Intoleransrapport
joka on hiukan aiemmin tehty on kaksisataasivuinen ja se on saitilla
kahdeksalla kielellä, joista yksikään ei ole suomi.
Jos jotakuta kiinnostaa ottaa selvää siitä miten
ulkomaalaisia kohdellaan Tanskassa, voi tutkia saittia www.velfaerd.dk
jolla kerrotaan siitä millaisia ehdotuksia siellä on esillä.
Eräs ehdotuksista on integraatiotutkinto jossa invandrare saa
pisteitä joilla sitten saa oikeuden asua ja tehdä töitä
Tanskassa tietyn ajan.
Monikulttuurivuosi on siis meneillään Ruotsissa ja itse
Göran Persson on sitä mieltä että mandaattiajan
kaiken muun voittava tehtävä on arbetet mot utanförskapet.
Mitä se käytännössä on? Miten voidaan tehdä
työtä ulkopuolisuutta vastaan?
Samanaikaisesti on Lars Leijonborg ehdottanut että siirtolaismuseo
perustettaisiin sillä siirtolaiset ovat tehneet niin paljon
työtä hyvinvointiyhteiskunnan eteen että jopa ruotsalaisten
pitäisi olla siitä tietoisia. Joka tietoa lisää,
se tuskaa lisää.
Integraatioministerimme Jens Orback ehdottaa että siirtolaisyhdistykset
saisivat taloudellista tukea toimiakseen työagentteina ulkomaalaisille.
SvD:n mukaan hän on sanonut, että kyseessä voisi
olla ”en idrottsförening, eller en förening bildad
på etnisk grund, som man tar hjälp av och avlönar.”
Menen heti mukaan Suomalaiseen merikajakkiklubiin jos sellainen
on ja otan selvää tästä agenttitoiminnasta jos
se tulee ajankohtaiseksi ja raportoin siitä lukijoilleni.
Tästä kaikesta tulee väistämättä mieleen,
että Ruotsi on jakautunut maa, siirtolaisten ehdot ovat toiset
kuin ruotsalaisten. Yrityksiä kuilun kuromiseen tehdään
sekä hallituksessa että oppositiossa ja yksityiset henkilöt
tekevät myös parhaansa jotta ulkomaalaiset voisivat tuntea
olevansa kotonaan Ruotsissa ja tehdä työtä täällä.
On turhaa väittää, että ruotsalaisen ja ulkomaalaisen
ehdot täällä ovat samat, sitä ne eivät
ole.
Arja Uusitalo
|
