|
Helmikuun ensimmäisellä viikolla tunnelma
alkaa kohota pienessä, runsaan 3000 asukkaan Jokkmokkin
kylässä napapiirillä. Saamelaisia ja
lappilaisia kauppiaita, lähiseutujen uteliaita
ja satoja turisteja läheltä ja kaukaa ympäri
maailmaa, kerääntyy talven kylmimpänä
aikana tänne Pohjois-Euroopan suurimmille vuotuisille
talvimarkkinoille. Pienen ruotsalaisen kylän asukasmäärä
kymmenkertaistuu markkinaviikon aikana. Tänä
vuonna markkinoita juhlittiin helmikuun 5-7. päivinä.
Jokkmokkin talvimarkkinat alkavat torstaina ja jatkuvat
intensiivisenä kolmen päivän ajan. Jälleen
tänäkin vuonna tänne on pystytetty viitisensataa
erikokoista myyntikojua. Markkinavierailla on valittavanaan
uskomaton herkkupöytä: aidoista, taitavasti
kaiverretuista saamipuukoista ja disainatuista poronnahkavaatteista
kuivatettuun poronlihaan ja minkkibikineihin. - Itse
asiassa uteliaan turistin on syytä olla tarkkana
erottaakseen aidon rihkamasta. Kuten hammaslangalla
yhteen ommellun nahkalaukun aidolla jänteellä
työstetystä. Sunnuntaihin tultaessa Jokkmokkin
keskusta muistuttaa yhä enemmän jättikokoista
muurahaispesää markkinavieraiden seikkailessa
kojujen välissä.
Markkinat tarjoavat myös hengen kulttuuria. Ohjelmassa
on joikakonsertteja ja taidenäyttelyjä ja
mielenkiintoisia luentotilaisuuksia hyvin varustettussa
Ájtten saamelaismuseossa. Tämä moderni
museo ei ole unohtanut perheen pientäkään
väkeä: museosta löytyy Lasten huone ja
lapsille omaa ohjelmaa.
Luontoelämyksiä
etsivä voi haastaa pohjoisen mahtavaa luontoa vaikka
tekemällä revontulien valaisemana yönä
lumiskootterimatkan. Tai osallistua pororalliin. Kokeilla
voi myös miltä tuntuu matkanteko vetokoirien
reessä.
Suuret roihuavat ulkotulet valaisevat ja tuovat tunnelmaa
markkina-alueella lyhyen päivän mentyä
mailleen. Ja jos askel alkaa painaa lumessa taivaltamisesta,
voi piipahtaa hämärään, savuntuoksuiseen
lappalaiskotaan lämmittelemään ja maistelemaan
Lapin herkkuja. Kodan lattialla höyryävästä
mustasta kuparipannusta nautittu se ainoa oikea
pannukahvi kahvijuuston kera antaa kummasti uusia voimia!
Ruotsalainen jäykkys ja virallisuus on täällä
totisesti tipotiessään! On itsestäänselvää
vaihtaa muutama sana tuntemattoman kanssa.
Jokaisen markkinapäivän visuaalinen kohokohta
on alueen läpi kiemurteleva porokaravaani. Saamelaisten
kirkkaat sinivoittoiset asut ja taidokkaasti valmistetut
korut saavat turistit kameroineen hyvissä ajoin
varaamaan paikkansa karavaanin kulkureitin varrella.
Pieni kylä on ratketa liitoksissaan markkinavieraita
majoittaesaan. Kaikki mahdolliset ja mahdottomat majoitustilat
on otettu käyttöön. Markkinoille halajavan
onkin jo hyvissä ajoin edellisenä vuonna varmistettava
itselleen majapaikka. Jos matkan ottaa seikkailun kannalta,
voi tietysti varata mukaansa makuupussin ja edullisesti
yöpyä yhteismajoituksessa kylän koulun
lattialla. Sinnekin on syytä varata patjan paikka
ajoisssa. Yksityiskodeista, läheltä ja vähän
etäämpää löytyy myös erihintaisia
ja -tasoisia huoneita.
Markkinayleisö ei tule Jokkmokkiin vain ostoksille,
vaan myös pitämään hauskaa ja tapaamaan
toisiaan. Viikon aikana onkin mahdollisus osallistua
erilaisiin illanviettoihin ja muuhun yhteiseen hauskanpitoon.
|
Jokkmokkin talvimarkkinoiden taustaa
Markkinaperinne juontaa lähes 400 vuoden
takaa. Jo 1500-luvulla Jokkmokk oli saamelaisalueen
keskus. Seudun saamelaiset olivat jo vuosisatojen
ajan majailleet täällä ja tehneet
kauppaa pimeimpien talvikuukausien aikana. Vuonna
1602 kuningas Kaarle IX keksi virallistaa saamelaisten
markkinapaikan ja rakennutti niitä lisää
eri puolille Lapin aluetta. Tällä tavalla
hän sai vaivihkaa laajennettua Ruotsin valtakuntaa
pohjoiseen päin ja verolakeja soveltaen,
keräsi kipeästi kaipaamiaan verokruunuja
sotakustannuksiensa peittämiseksi.
Saamelaiset kauppasivat erilaisia porotuotteita,
turkiksia ja käsitöitä. Vero kerättiin
joko käteisenä tai tavaran muodossa.
Ensimmäisistä vuonna 1605 järjestetyistä
talvimarkkinoista alkoi Jokkmokkin markkinatraditio,
joka on katkeamattomana jatkunut tähän
päivään asti.
Tämän päivän Ruotsissa samelaisia
on 17 000 - 20 000. Heistä vain 10 15
prosenttia elää poronhoidolla. Tästä
huolimatta poronhoito on äärimmäisen
tärkeää kaikille saamelaisille.
Poro on osa heidän kulttuuriaan, kieltään
ja saamelaista identiteettiään. Jokkmokkin
talvimarkkinat on yksi niistä nykyään
harvinaiseksi käyvistä vuotuisista tapahtumista
jolloin kaikkien kolmen Pohjoismaan saamelaisilla
asukkailla on mahdollisuus tavata toisiaan ja
näin pitää yllä omaa kulttuurillista
identiteettiään.
Ensi vuonna talvimarkkinat juhlivat 400 vuotista
katkeamatonta traditiotaan. Tällöin
onkin luvassa todella kaikkien aikojen markkinatapahtuma!
|
Teksti ja kuvat: Maarit Mäkelä-Faeder
|