|
Palmusunnuntai
Palmusunnuntaista on viikko pääsiäiseen.
Karjalan kannaksellaoli tapana juhlia palmusunnuntain
aattoa, virpolauantaita. Silloin lapset kulkivat
talosta taloon kirjavilla tilkuilla koristeltujen pajunvitsojenkanssa.
Talon emännän tavattuaan lapset sivelivät
häntä vitsoilla ja sanoivat: "Virpoi,
varpoi, vitsat käyvät, tulevaks vuueks tuoreeks,
terveeks". Virpomisen jälkeen virpa jäi
emännälle ja hän virpoi talon eläimet
lisäten "tuoreeks terveeks" -toivotukseen
"tiineeks". Vitsat säästettiin
kevääseen ja lehmät ajettiin ensimmäisen
kerran laitumille virpovitsoilla. Sen uskottiin tuottavan
karjalle terveuttä ja menestystä.
Kiirastorstai
Suomalaisessa kansanperinteessä on monia
pääsiäisviikolle eli piinaviikolle ominaisia
tapoja ja sääntöjä. Esim. piinaviikolla
ei saanut tehdä mitään äänekkäitä
askareita eikä suorittaa varsinkaan teräaseita
vaativia töitä. Kovaääninen käytös
ja nauraminen tai viheltäminen katsottiin häväistykseksi.
Kiirastorstaita vietettiin sekä konkreettisesti
liasta, että myös ihmisen pahuudesta puhdistumisen
päivänä. Ortodoksisen karjalaisväestön
keskuudessa kiirastorstai oli päivä jolloin
puhdistetiin koko talo ja tehtiin perinpohjainen suursiivous.
Kristillistä kiirastorstaita vietetään
Kristuksen ehtoollisen asettamispäivänä,
mutta Suomen kansa on muinoin käsittänyt asiat
omalla tavallaan ja luonnut omia traditioitaan tälle
päivälle, mm. Kiiran karkoittamisen.
Pitkäperjantai
Pitkäperjantai on pitkän paaston ajan
ja raskaan piinaviikon kärsimyspuolen huipentuma.
Hyviin tapoihin kuului ettei tällöin vierailtu
edes naapurissa, vaan istuttiin hiljaa kotona tai käytiin
kirkossa. Kansanperinteessä Vuoniselta elää
yhä sanonta, että jos pitkäperajntaina
nauraa niin että hampaat näkyvät niin
tekee syntiä. Tulta ei myöskään
pitkäperjantaina sytytetty, vaan tällöin
syötiin kylmiä ruokia. Tuli oli luvallista
sytyttää vasta auringon laskettua. Pitkäperjantain
ilta ja sitä seuraavan lankalauantain ilta
olivat vuoden huonomaineisimmat päivät. Silloin
kaikki pahuuden voimat saivat vapaasti vaikuttaa, koska
Kristus makasi kuolleena haudassaan.
Pääsiäisrullit
Pääsiäisrullit olivat merkittävä
osa näinä öinä liikkuneista pahoista
hengistä. Tosiasiassa nämä pääsiäisyön
"rullit" olivat elämässä tavalla
tai toisella epäonnistuneita tai syrjään
joutuneita, yleensä vanhempia naisia. He yrittivät
varastaa ruokaa ja samalla vahingoittivat naapurin taloa
ja karjaonnea. Eläimistä karvoja ja nahanpaloja
leikkaamalla rulli ryösti onnen naapurin karjasta.
Rulleja peloteltiin monin eri keinoin. Yleisin tapa
oli tulien polttaminen. Tätä varten sytytettiin
kokkoja pääsiäisen vastaiseksi. Tästä
perinteestä juontavat pääsiäisvalkeat.
Pääsiäinen ja pääsiäismaanantai
Laajalle levinnyt vanha uskomus oli, että aurinko
tanssii noustessaan pääsiäisaamuna. Tällöin
kokoonnuttiin koko perheen voimalla aamulla ulos tätä
ihmettä katsomaan. Hyvän vuodentulon merkiksi
riitti jo sekin, että aurinko nousi tällöin
kirkkaalta taivaalta. Jos aurinko sensijaan nousi pilvessä,
tiesi se huonoa kesää. Toisen pääsiäispäivän
säästä on myös ennustettu, että
sää jatkuu samana aina helluntaihin asti.
Pääsiäisaamu
Pääsiäisaamuna varhain, "ennen variksen
vaakkumista", kylän tytöt tapasivat noutaa
vettä purosta ja pestä sillä kasvonsa.
Näin he pysyivät virkeinä koko vuoden.Kasvojen
pesu esti myös niiden päivettymistä ja
auttoi näin säilyttämään vaalean
ihonvärin. Pääsiäisaamu on ollut
myös jalkapohjien vahvistamisen aikaa. Jalkapohjia
pyyhittiin esim. kirveellä tai muilla teräaseilla
ja saatiin ne näin haavoittumattomaksi. Oli tärkeää
että jalkapohjat kestivät koko kesän
paljain jaloin ulkona kävelyn.
 Pääsiäisruokia
Suomessa on pääsiäiserikoisuutena
ollut ennen kaikkea imelä mämmi. Mämmi
keitetään mallasjauhoista ja paistetaan sitten
leivän tavoin uunissa tuohiropeissa. Se on väriltään
syvän tumman ruskeaa, lähes mustaa. Mämmiä
uskotaan alunperin syödyn pääsiäisen
happamattoman leivän vastineena.
Itä-Suomessa ja Karjalassa on tullut puolestaan
pääsiäspasha ja baba. Kulitsa
eli pääsiäisleipä on pyörän
limpun muotoinen, rusinainen ja mausteinen pääsiäisvehnänen.
Pasha tarjotaan perinteisesti kulitsan kanssa. Rahkaleivonnaiset
yleensäkin kuuluvat erottamattomasti suomalaiseen
pääsiäisen viettoon.
Lammasruuat ovat pääsiäisen ruokia.
Kokonaisena kypsennetty lampaanpaisti on alun alkuaan
juutalaista pääsiäisperinnettä.
Pääsiäisruokareseptejä
>>
|
