Perjantaina 4 heinäkuuta 2008 kello 02:54:45.

Tukholma.NET

ruotsi.se
Artikkeleita
Huvikummussa on lupa leikkiä
Jösses Flickor Återkomsten
Alfons Åberg ja Gunilla Bergström
Idyllejä Itämeren rannalla
Svinalängorna on kuvaus suomalaiselämästä Ystadissa
Suomen instituutin kirjaston toiminta jatkuu
Pienen taiteilijan tai lukutoukan kanssa Tukholmassa

Hapankorppuja Hötorin hallista

Monikulttuurivuosi, maaliskuun väliaikaraportti

Satukirja kuin taideteos kirjahyllyssä

Suurlähettiläs Alec Aallolla kokemusta

Filmi: Citronträd & motorolja

En otacksam flyktings bekännelser

Tuulikki hoitaa hiuksesi suomeksi keskellä kaupunkia

 

Riivaajat pietarilaiskapakassa Sergelin torin laidalla

Monikulttuurivuosi 2006 alkoi jo -onko kukaan nähnyt monikulttuuria?

Vähemmistökielet esillä Pohjoismaiden museossa

Suomalainen päiväkeskus tarjoaa kodinhoitoa

Joulun tuikkivat tähdet
Joulupöytä tukholmalaisittain

Äideistä parhain -nyt meitä viedään matkalle
Mångkulturåret 2006
Wickström ja Batra naurattivat livenä
Tukholmassa naiset kulkevat cowboyboots
Soutaako lapsi venettäsi
Miten helvetistä selviää hengissä
Kariutunut haaveeni eli talo meren rannalla

Puolalaistytön matka Varsovan getosta Tukholmaan

 
Artikkeliarkisto
  Aikaisempia juttuja
Etusivulle 
Uutiset
Kulttuuri
Reportaasit
Tukholma
Blogi
> Elokuva-arvostelut
Nettimarkkinat
Yhteystiedot
Ilmoittaminen
sivuillamme

Joulun tuikkivat tähdet

Adventtina syttyvät joulutähdet ikkunoissa ja loistavat aina tammikuun loppupuolelle saakka. Pohjoismaiden museossa (Nordiska museet) Tukholmassa on parhaillaan meneillään näyttely, jossa kerrotaan joulutähtien satavuotisesta historiasta.

Joulutähdet valaisevat ikkunoita talven pimeydessä - mutta historiallisesti niillä on ollut suurempi tehtävä. Ne symbolisoivat Betlehemin tähteä, joka johdatti viisaat miehet Jeesuslapsen talliin.

Joulutähtitraditio on saanut alkunsa tiernapoikien loistavasta tähdestä. Se heillä oli mukanaan, kun he kulkivat kylillä ja esittivät näytelmäänsä. Ensimmäiset paperitähdet valmistettiin 1880-luvulla Saksassa, josta niitä tuotiin Ruotsiinkin. Ruotsissa käynnistyi oma tuotanto 1940-luvulla, kun Erling Persson, joka mm. myöhemmin käynnisti Hennes&Mauritz -ketjun, halusi valmistaa halvemman paperitähden kalliiden saksalaisten luomusten rinnalle. Siitä tuli oranssinvärinen, kokoontaitettava paperinen seitsensakarainen tähti, jonka suosio vielä tänäkin päivänä on pysynyt. Kun saksalaiset tähdet maksoivat 15 kruunua kappale, ruotsalaista halpaversiota myytiin 2,50 kruunulla. Jo ensimmäisenä vuotena niitä myytiin 200 000 kappaletta. Tähden nimi oli Tindra kristall, ja siitä tuli niin suosittu ja tavallinen, että se joutui keittiön tai lastenkamarin ikkunaan. Ne ovat yhä suosittuja, tosin tuskin enää ruotsalaisvalmisteisia, vaan Made in Hongkong.

Kankainen joulutähti puulevyllä, Julius Kronbergin maalaus "Kuninkaiden kumarrus".
Hernnhutilainen 25 -sakarainen tähti, ”Original Herrnhuter Stern” jossa on lampulle paikka, vuodelta 1943
Varrellisia joulutähtiä paperista. kankaasta, ja metallista 1800-luvun lopusta. Varren päässä kynttilälle paikka.

Myöhemmin tähtien kirjo on kasvanut, niitä valmistetaan muun muassa oljista, lastuista ja metallista.

Pohjoismaiden museon näyttely joulutähdistä on avoinna tammikuun puoliväliin saakka.

Teksti: Mirja Huusko
Kuvat: Bertil Wreting, ©Nordiska museet

 




©TUKHOLMA.NET 2000-2007.