|
Albert Edelfeltin (1854-1905) teoksia on näytteillä
Prinssi Eugenin Waldemarsuddenilla Tukholmassa. Taiteilijan syntymän
150-vuotismuistoksi järjestetty näyttely oli viime syksynä
esillä Ateneumissa Helsingissä, jonne se houkutteli ennätysmäärän
katsojia, yli 300.000. Waldemarsuddenilla esillä on noin 90
teosta, jotka valottavat Edelfeltin runsasta tuotantoa. Näyttelyssä
nähdään myös suurin osa niistä maalauksista,
jotka aikoinaan avasivat oven Edelfeltin kansainväliselle maineelle.
|
|
|
 |
|
Leikkiviä poikia rannalla
|
Kuningatar Blanka
|
Luxemburgin puistossa
|
Albert Edelfelt oli Suomen taiteen johtohahmoja aikana jota usein
kutsutaan kultakaudeksi - 1900-luvun vaihteen kummallakin
puolella. Hän opiskeli 1870-luvulla historiamaalariksi Antwerpenissa
ja myöhemmin Pariisissa. Odotukset saada Edelfeltistä
kansankunnan historian dramaattisten käänteiden kuvittaja
olivat Suomessa suuria.
Ranskasta tuli 1870-luvun puolesta välistä Edelfeltin
toinen kotimaa. Häntä innosti yhä enemmän ajan
ranskalainen realismi ja ulkoilmamaalaus. Todellisuutta tuli kuvata
sellaisenaan, ilman kaunistelua ja ihannointia. Edelfelt päätti
työskennellä kotimaisten aiheiden parissa ja kuvasi mielellään
uusmaalaisen rannikkoseudun vaatimatonta maalaisväestöä.
Edelfelt oli myös erittäin arvostettu muotokuvamaalarina.
Esillä on mm. useiden kulttuurihenkilöiden ja tiedemiesten
muotokuvia. Ehkä suurimman menestyksensä muotokuvamaalarina
hän saavutti vuonna 1886 ranskalaisen kemistin Louis Pasteurin
muotokuvalla, jossa tiedemies nähdään laboratoriossaan
lasipullojen ja koeputkien keskellä. Maalaus esitettiin Pariisin
salongissa ja hankittiin Ranskan valtiolle.
Suomi oli Edelfeltin aikana Venäjän vallan alla. Useita
Edelfeltin vuosisadanvaihteessa tekemiä maalauksia on katsottu
mielenilmauksiksi 1890-luvun lopulla alkanutta venäläistämispolitiikkaa
vastaan. Hän kuvitti mm. Vänrikki Stoolin uuden
painoksen, josta tuli valtavan suosittu. Vieläkin Runebergin
Suomen sodasta 1808-09 kertovia tarinoita liitetään vahvasti
Edelfeltin kuviin.
Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Atlantiksen kustantama
runsaasti kuvitettu Albert Edelfelt -kirja, joka sisältää
suomalaisten ja ruotsalaisten kirjoittajien artikkeleita.
Luonnonkaunis Waldemarsudde
oli alunperin prinssi Eugenin (1865-1947) koti. Testamentissaan
hän lahjoitti kotinsa sekä suuren taidekokoelmansa Ruotsin
kansalle. Nykyään Waldemarsudde on yksi maan suosituimmista
taidemuseoista.Museo koostuu prinssi Eugenin kotilinnasta, joka
valmistui 1905 maineikkaan arkkitehti Ferdinand Bobergin johdolla
sekä linnan viereen 1913 valmistuneesta galleriarakennuksesta.
Alueella sijaitsevat lisäksi Vanha talo (Gamla Huset), jossa
prinssi Eugen asui kesäisin vuoteen 1905 saakka sekä öljymylly
(Linoljekvarnen), jotka molemmat ovat 1780-luvulta.
Prinssi Eugen oli yksi sukupolvensa parhaista maisemamaalareista.
Muutamat hänen tunnetuimmista teoksistaan, kuten Molnet (Pilvi)
sekä Det Gamla Slottet (Vanha linna) ovat nykyään
esillä Waldemarsuddenilla. Oman luomistyönsä ohessa
prinssi Eugen oli kiinnostunut taiteenkeräilystä, ja hän.
keskittyi erityisesti oman aikakautensa teoksiin.
ldemarsuddenilla on kaksi kahvilaa. Linnassa sijaitseva on sijoitettu
prinssin keittiöön, ja sitä kutsutaan nimellä
Prinsens kök. Tarjolla on kevyitä lounaita, kuten keittoja,
salaatteja, maukasta leipää sekä viiniä ja olutta.
Kahvin ja teen kanssa tarjoillaan suussasulavia leivonnaisia. Prinssin
keittiö on auki kuten museo. Café Ektorpet sijaitsee
puistossa ja paikan erikoisuutena ovat herkulliset vohvelit. Café
Ektorpet on avoinna viikonloppuisin talvella.
Aukioloajat
Museo on yleisölle avoinna tiistai - keskiviikko sekä
perjantai - sunnuntai klo 11 - 17, torstaisin klo 11-20.
Lisätietoja ajankohtaisista näyttelyistä numerosta
+ (o) 8 545 837 00
Liikenneyhteydet
Metroasema: T-centralen. Jatkoyhteys bussilla 47 Waldemarsuddenin
päätepysäkille. Metroasema: Östermalmstorg.
Jatkoyhteys museoraitiovaunulla Norrmalmin torilta.
(Lähde: Waldemarsuddenin taidemuseo).
|
