 |
Johanna Poutiainen on muuttanut 26 kertaa 26-vuotiaan
elämänsä aikana. Syntyi Ruotsissa ja muutti lapsena
Suomeen perheensä kanssa.
Koulua hän ehti käydä sekä Ruotsissa että
Suomessa ja on jatkanut yliopisto-opiskelujaankin kummassakin maassa.
- Kävin IB-lukion Vaasassa, International Baccalaureat-lukiossa.
Minä löysin sen sattumalta, opinto-ohjauksen tunnilla
kun puhuttiin ammattikouluun ja lukioon lähtemisestä ja
löysin esitteen joka kertoi siitä. Se kuulosti hyvältä
kun pystyi valitsemaan erikoitumisensa jo lukioaikana ja opiskelu
kävi englanniksi. Kun osasin jo ruotsin, kun muut opiskeli
ruotsia, niin minä sain opiskella saksaa ja myös ranskaa
yläasteella. Ei ollut suuri askel ryhtyä opiskelemaan
englanninkielellä. Tarkoitus oli lähteä Iso-Britanniaan
mutta poikakaveri halusi TKK:hon ja minä halusin yliopistolle
opiskelemaan, poliittinen historia oli pääaineena.
Ruotsinsuomalainen toimittajaliitto valitsi Johannan Vuoden 2006
murveliksi ja toimittajana tunnettu Poutiainen alkoi hakeutua uralle
jo pienenä, tosin käsin tehtyjen lehtien toimittajana.
Hän on ehtinyt tehdä toimittajana työtä lehdistössä,
radiossa ja televisiossa ja työnteosta on kokemusta kolmesta
maasta.
- Jo yläasteiässä tein joululehtiä, joita minä
myin, hoidin kaiken, tosin ne oli käsin tehtyjä, mutta
kopioituja. Minusta tuli yliopistoiässä Ostrobotnia-lehden
päätoimittaja. Lähetin yhden niistä lehdistä
silloiseen Viikkoviestiin Ruotsissa ja sitä ennen olin jo ollut
töissä Korsikalla ja Birminghamissa ja halusin kolmanteen
ulkomaahan. Ruotsi oli mielenkiintoinen koska siskopuoleni asuu
täällä. Tämä tapahtui vuonna 2001.
Kesän töissä Viikkoviestissä toimittuaan Poutiainen
muutti takaisin Helsinkiin ja jatkoi opiskelujaan puoli vuotta.
Joulukuussa 2001 hän soitti Jukka Tuuralalle ja kysyi töitä,
ja hän palasi vuodeksi takaisin Ruotsiin Viikkoviesti toimittajaksi.
Johanna on tehnyt toimittajan uransa Ruotsissa ja viime vuonna hänet
valittiin Ruotsinsuomalainen toimittajayhdityksen Vuoden ruotsinsuomalaiseksi
toimittajaksi eli Vuoden murveliksi. Hän oli silloin töissä
radiossa ja sen jälkeen viime kesänä hän oli
töissä Ruotsin televisiossa. Poutiainen on ehtinyt muutamassa
vuodessa nähdä ruotsinsuomalaisen median eri osatekijät
sisältäpäin.
- Jännin juttu murveliudessa oli se, että joku kollega
sanoi, että se ei johtunut työstä vaan siitä,
että sä oot hyvä tyyppi. Hyvä että muistetaan,
että on hyvä tyyppi, vaikka olen minä paljon töitä
tehnyt.
Johanna teki töitä radiossa ja päätyi sinne
siten, että hän tapasi Kirsi Blombergin silloisen Risto
Repon vastaanotolla ja Johanna Poutiainen taas oli paikalla, koska
hän oli tehnyt suurlähetystölle yhden projektin.
- Olin kuullut huhuja, että sinne tarvittaisiin juontajaa.
Olin tehnyt sitä ennen Upsalan opiskelijaradioon sekä
Tukholman opiskelijaradioon töitä vapaa-ajallani. Olin
nuorisotoimituksessa ja tehnyt Studio Sisua, Suur-Tukholman paikallisohjelmia,
toivekonsertteja. Eniten olin Nuorten klubi- ja Studio Sisu-ohjelmissa.
Vuosien ajan Poutiainen on ollut aktiivisena Pohjola-Nordenissa
aina Helsingin ajoista lähtien. Hän on nyt Tukholman Pohjoa-Nordenin
Nuorten osaston puheenjohtaja.
- Olen tutustunut muihin nuoriin, jotka pitävät yhteyttä
muihin pohjoismaihin. Minä olen matkustanut Baltiasta Islantiin,
olen käynyt kaikissa muissa Pohjoismaissa nordenilaisten kanssa
paitsi Norjassa.
- Kun on muuttanut kaksikymmentäkuusi kertaa, niin minun elämässäni
on sellaisia elementtejä, jotka pysyy: ystävät, perhe
Suomessa ja Ruotsissa. Ammatti on myös tukipilari, se tarinankerronta
on sitä samaa, teki missä tahansa mediassa, se on se keskiö.
Harrastukseni ovat pysyneet melko lailla samoina, Pohjola-Norden
sekä roolipelaaminen.
Kolme kääpiökynsisammakkoa kotona akvaariossa sekä
nukkekoti, jonka hän teki isänsä kanssa ja joka on
seurannut häntä muutoissa, ovat sellaisia pienempiä
harrastuksia, joiden hän ei usko muita kiinnostavan.
Kirjoittavana toimittajana Poutiainen toimi nelisen vuotta Viikkoviestissä
ja Ruotsin Sanomissa.Radioura kesti siihen saakka kunnes hän
siirtyi Ruotsin televisioon. Kolmisen kuukautta Inpress-nimisessä
media-alan yrityksessä työtä tehneenä hän
voi hyödyntää organisointikykyään ja matkustaa
paljon uudessa työssä Suomen ja Ruotsin väliä.
- Tallinnassa pyörähdin juttumatkalla kuukausi sitten.
Tein innovaatioista artikkeleita muun muassa. Nykyisessä työssäni
kirjoitan eniten juttuja Kauppalehdessä julkaistaviin liitteisiin.
Inpress eli tämä nykyinen työpaikkani on ruotsalainen
yritys jolla on toimisto Helsingissä. Toimistoja on myös
Norjassa ja Tanskassa. Todennäköisesti muutto Suomeen
tulee ensi vuoden alussa. Siirto on edessä Helsinkiin.
- Olen aina ihaillut Dagens Industri-lehteä. Nyt saan tehdä
hyvin paljon talousjuttuja ja tekniikkaa ja innovaatioon liittyviä
juttuja. Jos miettii ruotsinsuomalaista mediaa, jos minä jotain
tahtoisin tehdä tässä mediassa, niin se olisi joku
suuri kertajuttu, oli kyseessä sitten Sisuradion uudistus tai
TV-sarja. Nykytilanne media-alalla on se, että työ on
lyhytjänteistä ja työt projekteja, mutta elämä
ei ole lyhytjänteistä. Sitä rakentaa elämäänsä
niiden lähtökohtien mukaan.
- Jos minä jotain teen, yritän tehdä sen kunnolla,
koska sitä ei voi tehdä uudestaan. On parempi asettaa
tavoitteekseen tietynlainen olotila kuin paikka tai työ ja
luoda oma elämä tukemaan sitä olotilaa. Jos miettii
minun tavoitteitani niin mitkähän minun tavoitteitani
on ollut? Ei minun tavoitteeni niinkään liity työelämään.
Minun tavoitteeni liittyvät enemmänkin arvoihin, että
tekee tehokkaasti ja inspiroi olematta tyhmän hauska. On tärkeää,
että työtä tehdään ihmisten kanssa joiden
kanssa viihtyy.
- Ammatillisia tavoitteista on toimituksellisessa työssä
yksi ainoa tavoite ja se on onnistua mediasta riippumasta siinä,
että saa lukijan ja mieluiten myös haastateltavan ajattelemaan
uusia polkuja, kertoo Johanna Poutiainen tavoitteistaan ja sai ainakin
tämän haastattelijan ajattelemaan hyvin myönteisiä
ajatuksia toimittajan mahdollisuuksista vaikuttaa lukijoihinsa.
Teksti ja kuva Arja Uusitalo
|
