Maakuntaneuvos Roger Nordlund

Tukholmassa on juuri nyt meneillään Saaristo-
messut. Itse-
hallinnollinen saaristo-
maakunta Ahvenanmaa panostaa nyt uusien siteiden rakentamiseen Ruotsiin. "Olemme huippumoderni yhteiskunta Nokiamaan ja Ericssonmaan välissä", sanoo maakuntaneuvos Roger Nordlund.

2001-06-02 Martin von Pfaler
Ahvenanmaalaiset ovat kautta aikojen tulleet Tukholmaan myymään tuotteitaan. Kala, käsityöt ja polttopuu ovat kuuluneet tärkeimpiin vientituotteisiin. Tukholma on Ahvenanmaan lähin suurkaupunki. Silti 85% maakunnan viennistä kohdistuu tänään itäänpäin.
- Haluamme nyt luoda voimakkaammat siteet Mälardaleniin, josta mahdollisesti voi tulla tuotteillemme suuri markkina-alue, sanoo Nordlund.

Tukholman aluella asuu noin 8000-10000 ahvenanmaalaista. Jos laskee myös ne joilla on työpaikka täällä ja jotka matkustavat kotiin Ahvenanmaalle joka viikonloppu, heitä on vielä enemmän.
- Yhä useammat nuorista valitsevat ensi sijassa Ruotsin opiskelumaakseen. Tällä tavalla luodaan luonnollisia siteitä Ruotsiin kuten minä loin siteitä Suomeen opiskellessani Turussa, kertoo Nordlund.
- Ongelmana on kuitenkin se että monet nuorista jäävät tänne valmistumisensa jälkeenkin, hän jatkaa.

Ahvenanmaa on lyhyessä ajassa siirtynyt maanviljelysyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan. Elintaso lähti voimakkaaseen nousuun kun Suomen ja Ruotsin väliä liikennöivät matkustajalaivat alkoivat säännöllisesti kulkea Maarianhaminan kautta. Tänään saaaristomaakunassa asuu 26000 ihmistä. Yhä useammalla heistä on korkeampi koulutus. Kuitenkin juuri koulutetuista on nyt pula.

Maakuntaneuvos Roger Nordlund palaa useasti Ahvenanmaan ja Mälardalenin läheisyyteen.
- EU:n purkaessa sisäiset rajansa luonnollisten alueiden puitteissa tehtävä yhteistyö tulee yhä tärkeämmäksi. Olemme tavallaan Tukholman esikaupunki. Vesi yhdistää meidät, Nordlund sanoo.

Yksi tapahtuman teemoista on juuri vesi. Avaustilaisuudessa Tukholman ja Ahvenanmaan edustajat kaatoivat kumpikin kannullisen vettä yhteiseen säiliöön symbolisoiden veden yhdistävää voimaa.
- Itämeren puhdistaminen saasteista on molemmille osapuolille tärkeä kysymys, sanoo Bengt Östling, Ahvenanmaan maakuntahallituksen tiedotuspäällikkö.
Samassa tilaisuudessa avattiin myös Itämerenrahaston (Östersjöfonden) keräys Itämeren ympäristön suojelun edistämiseksi.
- Keräämme talteen kaikki vanhat kolikot talteen, joita ihmisille jää Euroon siirtymisen yhteydessä. Kaikki EMU-alueen kolikot ovat tervetulleita, sanoo rahaston johtaja Edgar Öhberg.

Sunnuntaihin saakka jatkuvilla markkinoilla voi ostaa monenlaisia Ahvenanmaalaisia tuotteita. Muun muassa kuulua mustaleipää.
- Päinvastoin kuin mitä ihmiset täällä luulevat, mustaleivässä ei ole tippaakaan verta, kertoo Bengt Östling, ja vertaa leipää suomalaiseen mämmiin. Mustaleipä on kuin mämmiä leipämuodossa.

Ahvenanmaa esittäytyy monipuolisena yhteiskuntana ja yksi tapahtuman tärkeimmistä tavoitteista on juuri esillä oleminen ja näkyminen.
- Turismi ja goodwill ovat meille keskeisiä käsitteitä, sanoo Roger Nordlund. Täällä Ruotsissa on myös tärkeää tuoda esille se, että Ahvenanmaalla puhutaan Ruotsia, hän jatkaa. Yhteinen kieli helpottaa kanssakäymistä.
Ja jos ruotsalaiset kiinnostuvat Ahvenanmaasta, tavoitteemme on savutettu.
- Ahvenanmaa on kasvuvoimainen alue. Haluaisimmekin kasvaa, mutta kasvaaksemme tarvitsemme lisää ihmisiä, lopettaa Nordlund.

Kauniita vieraita Ahvenanmaalta