|
KIRJOITTAMALLA TERVEEKSI
Kirjoittamalla muistiin päivän tapahtumia ja tuntemuksiamme
voimme vaikuttaa elämäämme enemmän kuin arvaammekaan.
Kirjoittamalla voimme vaikuttaa ajatuksiimme ja tunteisiimme. Aivan
samalla tavoin kuin psykoterapiassa, asioista puhuminen on tapa
käsitellä tunteitamme ja ymmärtää menneisyyttämme.
Kirjoittamalla opimme tuntemaan itsemme ja voimme jopa löytää
uusia yhteyksiä eri asioiden ja tapahtumien välillä.
Tarkoituksen löytäminen sille mitä meille tapahtuu
on tärkeä osa hyvinvointiamme. Meidän on vaikea käsitellä
asioita, joissa emme näe mitään tarkoitusta. Kieli
ja kertomukset auttavat meitä löytämään
tarkoituksen kokemuksillemme. Samalla kertomisella on parantava
vaikutus.
Tietoisuutemme on vain pieni osa meistä. Tiedostamattomassa
meillä on äärettömän paljon informaatiota
johon meillä ei ole suoraa yhteyttä. Tiedostamaton vaikuttaa
ja ohjaa kuitenkin elämäämme ja käyttäytymistämme
esimerkiksi unien, assosiaatioiden ja fantasioiden kautta. Ruumis
ja sielu ovat yksi kokonaisuus. Muisto aikaisemmasta traumasta,
jota emme ole käsitelleet tietoisella tasolla voi aiheuttaa
fyysisiä oireita tai jopa sairauden.
Kirjoittaminen auttaa muuttamaan tiedostamatonta tiedostetuksi.
Mitä suuremman osan tiedostamatonta muutat tiedostetuksi, sitä
paremmin opit ymmärtämään sisintäsi, omia
toiveitasi ja pelkojasi ja voit tietoisesti vaikuttaa elämäsi
valintoihin.
Kirjoittamisen ei tarvitse olla vaativaa tai vakavaa. Luova kirjoittaminen
on kuten leikki - luovuus ja leikkihän kuuluvat yhteen. Leikin
avulla on sekä lapsen että aikuisen helpompi käsitellä
vaikeitakin asioita.
Yksinkertainen tapa päästä kirjoittamisen alkuun
on kirjoittaa yksi sivu joka päivä.
Voit kirjoitaa ennalta suunnittelematta ja ilman vaatimuksia. Voit
kirjoittaa spontaanisti ajatuksistasi, ideoistasi, fantasioistasi.
Kirjoittaminen auttaa meitä tulemaan tietoisiksi siitä
mitä sisimmässämme liikkuu. Näin saamme yhteyden
sisimpäämme ja omiin tunteisiimme. Samalla tulemme harmoonisemmiksi
ja me voimme paremmin sekä fyysisesti että psyykkisesti.
Maarit Mäkelä-Faeder
|
